Hei, hengitä jos tarviit happee

🎵 Hei hengitä jos tarviit happee Kun sä päästät irti silloin olo kevenee Hei hengitä jos tarviit lempee Voisin olla sulle hyvä ja olla hempee 🎶

- Kim Herold, Hengitä

Mieletön hengittelyhetki Pitkäkosken luonnonsuojelualueella keskellä koskea. Kuvan ikuisti taitava Valtteri Seraste.

Esimiesvalmennus

Vähänpä tiesin, kun aloitin esimiesvalmennuksen vuonna 2016 Anne Penttisen (Aivovoiman asiantuntija) kanssa. Anne katseli toimintaani ja ehdotteli, että minulle voisi tehdä hyvää vähän pysähtyä, hengitellä ja esim. joogata. Mietin, että ”Ei minulla ole sellaiseen aikaa, elämää kuuluu suorittaa ja täysillä painaa eteenpäin!”.

Ja tottahan se on, siihen asti olin taistellut ja suorittanut elämää. Olin kuunnellut muiden ohjeita ja kasannut itselleni järkyttävät paineet. Piti olla titteliä, laihuutta, sitä, tätä ja tota. Tämä toki vaikutti suuresti myös siihen minkälainen esimies olin. Julkaisen jossain vaiheessa oman postauksen, jossa paneudun syvällisemmin ”hyvään” ja ”huonoon” johtajaan.

Sairastuminen

Pysäytys tulikin jonkin minusta riippumattoman asian kautta, kun odotin toista lastani ja oksensin noin 30 kertaa päivässä lopulta oksentaen verta. Lääkäriystäväni ehdotti, että ottaisin saman tien yhteyttä Naistenklinikalle ja sinne pääsinkin sitten tiputukseen. Maatessani vuoteella nesteen ja pahoinvointilääkkeen tippuessa hitaasti kuivuneeseen kroppaani ystäväni tuli moikkaamaan minua ja kertoi, että tilalleni, eli sairaudelle on nimi: HYPEREMESIS GRAVIDARUM. Tämä tarkoittaa vaikeaa raskauspahoinvointia.

Tästä eteenpäin olinkin kuusi viikkoa vuodepotilaana ja koko raskauden voin todella huonosti. Syyllisyys siitä, että en voinut hoitaa työtäni tai silloin alle kaksivuotiasta esikoistani oli kova. Vieläkään en osannut antaa itselleni armoa. Muistan kuitenkin tehneeni Annen opettamaa mindfulness, eli suomeksi tietoisen läsnäolon tai tietoisen hyväksyvän läsnäolon, harjoitusta ja sen avulla päässeeni aina pari minuuttia eteenpäin.

Kesti kuukausia ymmärtää, että tosiaan olen sairas enkä heikko ja huono ihminen, kun en jaksa kantaa omaa(omia) lastani. Olin kärsinyt sairaudesta myös ensimmäisessä raskaudessani saamatta diagnoosia.

Upean luonnon äärellä Sipoossa aallonrikkojan päällä. Kuva by voimaannuttava Tanja Saarinen

Mindful mindfulness

Pikkuhiljaa hiipien mindfulness alkoi tekemään sijaa elämääni. Jotta pystyin käsittelemään kaikkia tunteitani ja pahaa oloani, huomasin pysähtyväni ja hengittäväni ennen kuin reagoin. Minulle mindfulness siis alkoi epävirallisena harjoitteluna, eli en tiedostanut tekeväni sitä, vaikka nimenomaan tein sitä pitkin päivää ja se oli keinoni pysähtyä ja tietoisesti hyväksyä asioita. Sittemmin olen alkanut tekemään mindfulnessia virallisesti, eli tietoisesti.

Minulle tärkein mindfulnessin keino on erilaiset hengittelyharjoitukset, joiden avulla saan rauhoitettua kehon ja mielen. Hengittelyn avulla pystyn olemaan tässä ja NYT. Mindfulnessia voi harjoittaa myös monilla muilla tavoilla kuten esimerkiksi Myötätuntoisella kehomeditaatiolla (Kirja: Kristin Neff – Itsemyötätunto s. 172-174). Tärkeintä olisi löytää juuri sinulle sopiva keino tietoisen läsnäolon harjoittamiselle.

Itsemyötätunto ja tietoinen läsnäolo

Minulle tämä tarkoittaa sitä, että olen tietoinen siitä tietoisesta läsnäolosta, jonka harjoittaminen on ollut minulle merkityksellistä. Tietoinen läsnäolo on myös yksi itsemyötätunnon peruspilareista ja Kristin Neff kuvailee kirjassaan Itsemyötätunto tietoista läsnäoloa seuraavasti: ”Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo, eli mindfulness tarkoittaa sitä, että näkee kaiken tässä hetkessä ilmenevän selvästi ja hyväksyy sen ilman arvostelua, eli toisin sanoen ottaa tosiasiat vastaan sellaisina kuin ne ovat.” (s.109)

Olen huomannut, että pysähtyminen ja hengittäminen ovat mielettömiä ja konkreettisia keinoja rauhoittaa mieli. Hengittäminen rauhoittaa myös parasympaattisen hermoston (Anne Penttinen - Aivovoiman asiantuntija). Hyvinvointivoimaannuttaja Laura Ihatsun ohjeistamana olen ottanut päivärutiiniini 5-15 minuutin mittaisen hengittelymeditaatioharjoituksen. Teen sen aina ennen kuin aloitan aamulla työt.

Mindfulness, tavat ja tunteet

Mindfulness on siis erinomainen keino käsitellä ja hyväksyä epämiellyttäviä tunteita. Olen myös huomannut, mikä merkitys hengittelyllä on esim. kohta 5 v poikani tunteiden säätelyssä. Hän jopa itse välillä asettuu hengittelemään ilman minkäänlaista pyyntöä tai ohjeistusta. Mielestäni olisikin upeaa saada hengittelyharjoittelu jo päiväkodista lähtien lapsien konkreettisten hyvinvointia lisäävien työkalujen pakkiin!

Myös esimerkiksi itselle haitallisista tavoista voi päästä eroon mindfulnessin avulla. Mielenkiintoista on, että esim. tupakoiminen on mahdollista lopettaa tupakoimalla tietoisesti (Brewer, J. (2017). Tutkimuksessa pyydettiin tupakoijia miettimään, miltä tupakoiminen heistä tuntuu, kun he tupakoivat – tupakoimisesta siis tehtiin tietoista. Tuloksena oli se, että tällä tavoin saatiin yli puolet parempi lopettamisprosentti kuin ”perinteisillä” tavoilla lopettaessa (Joylla | Pauliina Piippo ja Netta Lehtonen 2020. Tavat. Positive Psychology Practitioner koulutus).

Mielen voima on siis aivan mieletön (pun intented) ja oppimalla konkreettisia tapoja sen rauhoittamiseen ja oman itsensä kuuntelemiseen, voimme päästä kohti voimaannutusta.

Eli ei muuta kuin hengittelemään tietoisesti 😘

Voimaannuttavin terveisin

Anita Löfberg | tulevaisuuden voimaannuttaja

@Rimpissa

VOIMABILEIDEN mother & creator

Hengittelyä alppiruusupuistossa ihanan Pinja Mitrovitchin kuvatessa.

Vinkit ja lähteet:

Laura Ihatsun hengitysharjoitteita ja joogaa löydätte mm. Facebookista ryhmästä ”VOIMABILEET”.

Anne Penttinen | www.annepenttinen.fi – Aivovoiman asiantuntija

Laura Ihatsu | @ihastu – hyvinvointivoimaannuttaja

Joylla | www.joylla.com Positiivisen psykologian tiedettä ja työkaluja hyvän elämän puolesta.

Kirja: Kristin Neff | Itsemyötätunto Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi

Kirja: Brewer, J. (2017). The craving mind: from cigarettes to smartphones to love?